Näin tuet lapsen itsetuntoa

Lapsella on käsitys itsestään jo syntyessään. Kun hän kasvaessaan kokee olevansa tärkeä, onnistuvansa, voittavansa vaikeudet ja ratkaisevansa ongelmia, hänen minäkuvansa ja itsetuntonsa kehittyvät positiiviseen suuntaan. 

Lapsi löytää peukalonsa, pistää sen suuhun ja rauhoittuu. Nälkäitku loppuu, kun ruoka saapuu. Hymyyn vastataan hymyllä. Näiden varhaisten onnistumisen kokemusten myötä lapselle kehittyy mielikuva itsestään osaavana toimijana.

Kun lapsi onnistuu yrityksissään toimia itsenäisesti, hän rohkaistuu ja motivoituu kehittämään taitojaan edelleen. Jos käy niin, että yritykset jatkuvasti epäonnistuvat eivätkä saa toivottua vastakaikua, lapsi saattaa turhautua ja kehittää negatiivisia tunteita, joista on vaikea päästä eroon.

selvfolelse_210Lapsi saa toimistaan palautetta vanhemmiltaan, muilta häntä hoitavilta aikuisilta ja toisilta lapsilta. Koko pikkulapsiajan kehittyvä tietoisuus omasta itsestä auttaa lasta arvioimaan omaa toimintaansa ja käyttäytymistään sekä sen seurauksia. Kyky tarkkailla ja arvioida itseä on ihmisille ainutlaatuinen sosiaalinen taito. Sen ansiosta lapsi oppii myös ennakoimaan tulevia tapahtumia ja sopeutumaan niihin.

Lue myös: Näin saat lapsen tuntemaan olonsa rakastetuksi

Minäkuvan kehitys ei ole yksinkertainen eikä myöskään täysin objektiivinen prosessi. Lapsen mielikuvaan omasta itsestään vaikuttaa se, miten hän uskoo toisten näkevän hänet. Jos hän saa läheisiltään rohkaisevaa ja kiittävää palautetta, hän todennäköisesti kokee olevansa taitava ja osaava. Mielikuva omasta itsestä on jatkuvassa muutoksessa, ja se riippuu paljon kanssaihmisistä.

Mitkä asiat vaikuttavat itsetuntoon ja minäkuvaan? 

Rakkaus ja hyväksyntä

Kun lapsi saa runsaasti rakkautta, hän tuntee olonsa tärkeäksi ja erityiseksi omana itsenään.

Valta ja kontrolli
On ensiarvoisen tärkeää, että lapsi saa kokea itse päättävänsä, mitä hänelle tapahtuu.

Oikea ja väärä

Lapsen tulee saada tuntea, että häntä kohdellaan oikein, reilusti ja arvostavasti.
Taidot
Kun lapsi saa rauhassa harjoitella taitoja ja kokea toistuvia onnistumisen tunteita, hän motivoituu harjoittelemaan ja haastamaan itseään.
Missä kulkee puuttumisen ja rohkaisun raja?
Liiallinen lapsen toimiin puuttuminen voi olla haitallista lapsen itsearvioinnin kannalta. Uusin pedagoginen tutkimus varoittaa liiallisesta kehumisesta motivoimistarkoituksissa. Kehumisen sijaan olisi suosittava rohkaisua. Rohkaisu on lapsen huomioimista, kun hän harjoittelee erilaisia taitoja, lopputuloksesta välittämättä. Rohkaisun katsotaan usein olevan aidompaa kuin ylitsevuotavien kehujen.

Miten lasta rohkaistaan? 

Muista selkeä ilmaisu

Hei, sinä sait kopin!
Onpa piirustuksessasi paljon sinistä.
Näin pitkän matkan osasit kontata ihan itse.
Sait itse valita kengät, ja osasit valita nämä punaiset.
Kohdista puhe lapselle
Teit kokonaisen palapelin itse, Lassi!
Osasit ottaa itse vauhtia keinussa, Maija!
 
Keskity yrittämiseen, älä lopputulokseen
Katsopa, käytit rakennelmaasi kaikki legopalikat!
Puit kaikki vaatteet päälle ihan itse!

Ole aito ja pysy totuudessa
Olipa hauska nähdä, miten harjoittelit pyörällä ajamista.
Et antanut periksi, vaan jatkoit, vaikka olikin välillä vaikeaa!
 
Auta lasta huomaamaan, mitä kaikkea hän jo osaa
Nousitpa sujuvasti itse seisomaan!
Hyppäsit rohkeasti niin, että molemmat jalat olivat ilmassa!
Korjasit lelut laatikkoon ihan itse!

Auta lasta huomaamaan onnistumisensa
Osasit hakea kirjan ihan itse!
Rakentamasi torni on tosi korkea, kahdeksankerroksinen!
Peittelit nuken taitavasti, nyt hän voi ruveta nukkumaan.
Kävit potalla ihan itse!
Lähde: ”Infant & Toddler development”, Kay Albrecht ja Linda G. Miller