Lapsen sanavarasto karttuu ja puheen oppiminen vauhdittuu, kun hän kuulee kieltä käytettävän miellyttävissä, kiireettömissä tilanteissa. Suuri osa kielen omaksumisesta tapahtuu yhteisten keskustelujen kautta, ja mikä olisikaan parempi tapa inspiroida iloista vuorovaikutusta kuin leikki!
Lue!
Lue kirjoja, joissa on helppoja ja hauskoja tarinoita. Juttele lapsen kanssa siitä, mitä olette lukeneet. Pyydä häntä kertomaan kirjan tarina omin sanoin. Kerro, mikä sinun mielestäsi kirjassa oli parasta, ja kysy, mitä mieltä hän on. Kun luet, seuraa tekstiä etusormellasi. Näin lapsi oppii oikean lukusuunnan ja yhteyden kirjainten, sanojen ja luetun tarinan välillä.
Kuvalotto
Kiva peli on oivaa ajanvietettä, ja sitä voi varioida lapsen ikään sopivaksi. Voitte esimerkiksi jaotella kortit aiheen mukaan. Tee pieniä ”virheitä” ja anna lapsen osoittaa, mikä kortti ei kuulu joukkoon.
Tutkimusmatka
Lähtekää tutkimusretkelle joko kodin ympäristöön tai vähän kauemmas. Jutelkaa kaikesta, mitä näette, laulakaa kävellessänne, poimikaa kukkia ja miettikää, minkä nimisiä ne ovat. Selitä lapselle, mitä vuodenajat tarkoittavat ja miksi ne vaihtuvat. Laskekaa, kuinka monta eri väristä autoa bongaatte.
Hassuttele ja latele sanaleikkejä
Sanaleikit ja hassuttelut treenaavat kielen lisäksi naurulihaksia. Aloita vaikka näillä: ”Vesihiisi sihisi hississä” ja ”Mun mummuni muni mun mammani, mun mammani muni mun!”
Tutkikaa kuvia
Katselkaa lapsen kanssa valokuvia albumeista tai ruudulta. Kerro, keitä kuvissa on, mitä he tekevät, missä he asuvat ja miten te heidät tunnette. Kerro tarina kuvan ottohetkestä. Kysy, onko lapsella itsellään muistoja kuvassaolijoista.
Kuuntele lasta
Aikuisen ei aina ole helppo ymmärtää, mitä lapsi sanoo. Jos et ole varma, toista kuulemasi omin sanoin, niin varmistut siitä, että ymmärsit mitä lapsi tarkoitti. Lapsi haluaa tulla kuulluksi ja ymmärretyksi, ja on tärkeää, että huomioit lasta, kun hän puhuu. Älä keskeytä, vaan anna lapsen puhua loppuun ennen kuin korjaat virheellisiä sanoja. Kun korjaat, sano vain sanat oikein, älä soimaa lasta.
Rohkaise vuoropuheluun
Lapsi oppii varhain vuoropuhelun perusperiaatteen. Tätä taitoa on hyvä pitää yllä myöhemminkin. Kun puhut lapselle, pidä välillä pieniä taukoja, jotta hän saa mahdollisuuden kysyä tai kommentoida.
Leiki roolileikkejä
Pukeutukaa mielikuvituksellisiin asuihin. Leikkikää nukeilla ja nalleilla. Tehkää leikkiruokaa, jonka katatte leluseurueelle, tai järjestäkää lapsen lempilelun synttärijuhlat! Mieluisan leikin avulla lapsi saa sosiaalisen kommunikaation treeniä.
Ota piirtäminen avuksi
Piirtäminen on sekin eräänlaista kieltä. Kun lapsi piirtää, rohkaise häntä sanoittamaan piirtämänsä kuvat. Puhu niistä itsekin. Ehkä luotte yhdessä kokonaisen kertomuksen, tai useampia! Kuva ja sana liittyvät tiiviisti yhteen.
Kuvaa vastakohtia
Korkean ja matalan, oikean ja vasemman, pienen ja ison ja monien muiden vastakohtaparien erot oppii helposti piirtämällä. Mahdollisuuksia on lukemattomia!
Uusia sanoja ja taikasanoja!
Keksikää yhdessä hauskoja taikasanoja ja -lauseita. Kivalta kuulostavat höpötykset stimuloivat kielen ymmärrystä, puhetta ja luovuutta. Jotain tällaista: ”salakavalan salakan suuri salaisuus” tai ”bamtsikabumtsikaviuvauvou!”
Anna lapsen johtaa
Anna lapsen olla johtaja. Sitä teet, mitä hän sanoo. Pyydä selkeitä, helposti toteutettavissa olevia ohjeita.
Leikkaa ja liimaa
Leikatkaa vanhoista lehdistä kivoja kuvia, ja liimatkaa niitä paperille. Jutelkaa siitä, mikä näyttää hauskalta ja mikä ei.
”Minä näen…”
Tähän vanhaan hyvään leikkiin voi ryhtyä vaikkapa automatkalla. ”Minä näen pyöreän asian, joka on ripustettu seinälle. Se ilmoittaa ajan”, ja niin edelleen.
Kirjoita muistiin lapsen kertomat tarinat
Kun lapsi kertoo itse keksimiään tarinoita, kirjoita ne ylös. Tarinoihin on hauska palata myöhemminkin, jolloin lapsi ymmärtää puhutun ja kirjoitetun kielen yhteyden.
Tehkää ostoslista
Ota lapsi mukaan, kun suunnittelet ostoslistaa. Keksiikö lapsi jotain, mitä tarvitsette? Minkälaisia hedelmiä hän haluaisi syödä?
Lähteet: Lue! (Sandviks AS), nhi.no, klikk.no, Oslon yliopisto (Kari-Anne B. Næss, logopedi, erityispedagogi, tohtoriopiskelija)