Puheen kehitys 12 kuukauden iässä

Suomalaislasten ensimmäinen sana on useimmiten ”äiti”. Suosittuja varhaisia sanoja ovat myös ”isi”, ”lamppu”, ”hei” ja ”auto”.  

Useimmat lapset sanovat ensimmäisen sanansa noin vuoden ikäisenä. Sanat liittyvät usein omaan perheeseen, arjen puuhiin tai leikkiin.

Kun lapsi ensimmäisen kerran pukahtaa jotain, joka kuulostaa sanalta, vanhemmat usein innostuvat ja alkavat käyttää sanaa useissa erilaisissa yhteyksissä. Lapsi huomaa innostuneen mielialan ja rohkaistuu harjoittelemaan puhumista. Tämä kaikki vahvistaa puheen kehitystä ja auttaa lasta ymmärtämään, että tietyt äänneyhdistelmät tarkoittavat tiettyjä asioita.

baby_12-months_2

Lue myös: Ilostuttava, kehittävä kukkuu-leikki

Helpot äänteet ensin
Lapsen ensisanat muistuttavat usein toisiaan, ja ne koostuvat äänteistä tai tavuista, joita on helppo sanoa. Tä-tä-äänteestä muodostuu vähitellen äiti-sana.

Seuraavan puolen vuoden aikana lapsi oppii käyttämään noin 50 sanaa.

Lapsi käyttää myös ilmeitä ja eleitä näyttääkseen, mitä tarvitsee ja tuntee. Kun hänen tarpeensa huomioidaan, hän tuntee olonsa rakastetuksi ja ymmärretyksi. Ymmärretyksi tuleminen rohkaisee puheen harjoittamiseen.

Anna ääni lapsen ajatuksille
Juttele lapsen kanssa. Sanoita hänelle kaikkea näkemäänne ja kokemaanne. Kerro hänelle, mitä milloinkin teette: ajatte autoa, siivoatte leluja, puette, tiskaatte jne. Mitä enemmän puhut lapselle ja mitä ahkerammin nimeät asioita, sitä helpompi hänen on oppia.

Vauvoille tarkoitetuissa lastenkirjoissa on arkipäivän sanojen lisäksi usein myös vähän harvinaisempia sanoja. Nämä ovat hyväksi lapsen sanavaraston kehitykselle. Lukeminen on siis loistoidea jo tässä ikävaiheessa!

Lue myös: Mikä on sinun lapsesi ensisana?

Lukuvinkkejä:

  • Jos lapsi haluaa liikkua ympäriinsä eikä rauhoitu kirjan ääreen, anna hänen liikuskella ja palatkaa kirjan pariin, kun lapsi on rauhoittunut.
  • Anna lapsen valita. Hän saa näyttää, mistä kirjoista, tarinoista ja kuvista pitää eniten.
  • Käytä vaihtelevia äänensävyjä säilyttääksesi lapsen tarkkaavaisuuden. 
  • Lapsi oppii pian pyydettäessä osoittamaan nenäänsä, suutaan ja korviaan. Kirjat, joiden sivuilla on kasvoja, toimivat tässä vaiheessa erityisen hyvin.
  • Jos lapsi ei jaksa vielä kuunnella satuja, valitse kirjoja, joissa on kurkistusluukkuja ja koskettelupintoja. Älä hermostu, jos lapsi maistelee ja tai rikkoo kirjaa  – koeta minimoida vahinko tai laita kirja sivuun myöhempää käyttöä varten.
  • Lapsi rakastaa laulamista, loruttelua ja sormiloruja.
  • Kun luet, liitä teksti lapsen omaan arkipäivään. Jos tekstissä on nalle, puhukaa lapsen omasta nallesta. Jos tekstissä on bussi, jutelkaa siitä, kun yhdessä matkustitte bussilla.

Lähteet: vau.fi, vaukirjan blogi, MLL.

PS. Parhaat, edulliset ikään sopivat lastenkirjat saat kotiin kannettuna Vaukirjalta. Kokeile jäsenyyttä jo tänään – et sitoudu mihinkään ja saat runsaan tutustumispaketin postikulujen hinnalla.