Valmistautuminen kohdun ulkopuoliseen elämään on täydessä käynnissä. Masuvauva nukkuu ja uneksii. Hän avaa ja sulkee silmänsä. Hän tarttuu napanuoraan ja päästää siitä irti. Hän maistaa lapsivettä. Uusi tutkimus osoittaa, että oppiminen alkaa jo ennen syntymää, ja että kohdussa voi oppia paljon!
Elämä kohdussasi ei ole ehkä aivan niin rauhallista kuin luulit. Sydämesi lyö ja mahasi murahtelee. Elimistösi pitää jos jonkinmoista ääntä, ja ääniä kantautuu kohtuun myös ulkopuolelta. Jos menet leffaan, jossa äänentoisto luo vavahduttavia elämyksiä, tai jos kävelet äänekkään rakennustyömaan ohi, vauvasi saattaa reagoida kipakalla potkulla.
Äidin ääni on kaikkein paras
Ääni, jota masussasi köllöttelevä vauva kuulee ehkä eniten, on sinun äänesi. Raskauden lopulla vauvan pulssi rauhoittuu, kun hän kuulee sinun puhuvan – kiistaton todiste siitä, että äidin ääni rauhoittaa. Herttaista, vai mitä?
Isän ja sisarusten äänillä ei ole täysin samaa vaikutusta, vaikka vauva kuulisi niitäkin usein. Äidin ääni on aivan erityinen, sillä vauva aistii sen sekä sisäkautta – äänihuultesi värähtelynä – että ulkokautta, kun äänet kantautuvat kohtuun.
Ero äidinkielen ja vieraiden kielten välillä
Vaikka ulkoa tulevat äänet kuuluvatkin vielä kaukaisina, vauvalle alkaa jo ennen syntymää kehittyä taito erottaa eri kielet toisistaan. Eri kielten rytmit ja äänteet eroavat toisistaan huomattavasti, ja tutkimukset ovatkin osoittaneet, että vastasyntyneet reagoivat myönteisesti omaan äidinkieleensä. He tunnistavat niiden lorujen ja satujen rytmit, joita heille on odotusaikana luettu.
Lue myös: Varo sanojasi – vauva kuuntelee!
Valoa!
Kohdussa ei ole ikkunaa, mutta voimakas ulkopuolelta heijastuva valo saa vauvan kääntämään katseensa poispäin. Ultraäänitutkimuksista on käynyt ilmi, että mitä lähempänä syntymä on, sitä useammin vauva avaa ja sulkee silmiään. Aivan kuin hän harjoittelisi katsomista.
On myös tutkittu, että mahaan suodatetun valon ja D-vitamiinin määrä vaikuttaa lapsen terveyteen.
Makuja!
Makuihin tutustuminen alkaa jo kohdussa. Kun syöt ruokia, joiden makumaailma on vaihteleva, lapsestasi ei kasva nirsoa ja ylivarovaista syöjää. Mitä monipuolisempi odotusajan ruokavaliosi on, sitä rohkeammin lapsesi myöhemmin nauttii eri makujen maistamisesta. Syömäsi ruoan aromit suodattuvat lapsiveteen ja myöhemmin myös rintamaitoon.
Vauva on jo viikolta 14 lähtien kyennyt erottamaan eri maut toisistaan ja käyttämään makuaistiaan tutkiessaan ympäröivää kohtua. Ei ole harvinaista, että ultrassa nähdään utelias vauva, joka nuolaisee kohdun seinämää tai istukkaa!
Tuoksujen maailma
Hajuaisti kehittyy jo kohdussa. Vastasyntyneen hajuaisti auttaa lasta tunnistamaan oman äitinsä. Jotkut kätilöt kehottavatkin äitejä käymään suihkussa vasta ensimmäisen imetyshetken jälkeen, jotta vauva saisi turvaa äidin tutusta tuoksusta.
Unia jo kohdussa?
Unennäkö liittyy käsityksemme mukaan REM-uneen, siihen unen vaiheeseen, johon liittyvät nopeat silmänliikkeet. Ultraäänitutkimukset ovat havainneet sikiöiden REM-unennäköä viikolta 32 lähtien. Emme tiedä varmaksi, näkevätkö vauvat unta, mutta se on mahdollista.
Kohtu = kuntosali
Motoristen valmiuksien treeni alkaa jo ennen syntymää. Vauva imeskelee sormiaan ja nyrkkejään, kiskaisee napanuoraa, liikehtii kohdunseinämää vasten ja jopa harjoittelee hengittämään.
Kävelyn opettelu nyt ainakin on liian aikaista, vai mitä luulet? Lääkärit ovat toista mieltä. Kohdunseinämän potkiminen on harjoitusta siihen hetkeen, kun synnyttyään lapsi hakeutuu äitinsä rinnalle. Vastasyntyneellä on vahva eloonjäämisvietti. Vain parin minuutin ikäisenä hän osaa potkujen avulla ryömiä kohti äidin rintaa.
Viimeinkin valmis maailman kohtaamiseen!
Kaikki tämä siis todistaa, että vauva ei suinkaan odottele syntymää kohdussa passiivisena. Hän harjoittelee tärkeitä taitoja. Taitoja, joiden avulla hän valmistautuu ottamaan elämästä ilon irti!
Lähde: parenting.com