Leiki lapsesi kanssa vartti päivässä

Leikki opettaa lapselle useita tärkeitä taitoja ja etenkin runsaasti uusia sanoja. Uuden oppiminen korostuu erityisesti niin sanotussa symbolileikissä, joka alkaa lapsen ollessa 2—3-vuotias ja jatkuu aina 5—6 vuoden ikään. Mutta miten paljon meidän aikuisten tulisi osallistua lapsen leikkiin?

– Lasta tulee rohkaista leikkimään ja hänelle täytyy luoda mahdollisuuksia leikkiin. Leikki ja oppiminen ovat saman asian kaksi eri puolta, sanoo Oslon yliopiston pedagogiikan professori Stein Erik Ulvund.

lek-15-min_260-234x300

– Leikkimällä oppii kirjaimia ja lukuja. Lisäksi leikki vauhdittaa motorista, älyllistä ja sosiaalista kehitystä. Leikkiessään lapsi harjoittelee erilaisia kokemuksia ja taitoja sekä omaksuu tietoa. Esimerkiksi jos lapsesi leikkii muovailuvahalla ja pyörittää siitä makkaran, pyydä häntä ottamaan saman verran muovailuvahaa ja pyörittämään pallon. Kysy, kumpi on painavampi, pallo vai makkara. Lapsi saattaa arvioida, että makkara on painavampi, koska se on pidempi. Kerro hänelle, että molemmat ovat yhtä painavia, koska vahaa on yhtä paljon. Kun ohjaat lapsen leikkiä hieman, hän oivaltaa uusia asioita, sanoo Ulvund.

Leiki lapsesi kanssa vartti päivässä. Voit tehdä leikkituokiosta sinulle itsellesi mieleisen: jos roolileikit eivät innosta, ottakaa esille legot tai palikat, ja luokaa mielikuvituksellisia rakennelmia. Tai leikkikää piiloleikkiä. Anna lapsen johtaa ja ideoida, ja yritä tietoisesti heittäytyä mukaan. Jätä kännykkä toiseen huoneeseen.

ERI LEIKKITYYPPEJÄ:

Harjoitteluleikki (2—3-v.)
Kolmevuotiaaksi asti tärkein leikin muouto. Lapsi harjoittelee erilaisia taitoja kuten kiipeilyä. Edistää motorista kehitystä ja keskittymiskykyä sekä treenaa lihaksia.

Rakentelu (2-vuotiaasta eteenpäin)
Palikoilla rakentelu on tärkeää hienomotoriikan kannalta. Edistää älyllistä kehitystä.

Symbolileikki (2—3-v. eteenpäin)
Lapsi leikkii kotileikkiä tai järjestää pehmoleluille teekestit. Esineet saavat uusia merkityksiä, esimerkiksi tuolirivistö voi olla juna.

Sääntöleikki (3—4-v. eteenpäin)
Lapsi leikkii piiloleikkiä tai keksii omia sääntöleikkejään. Tärkeää loogisen ajattelun kehityksen kannalta.


lekEi lapsi käskien leiki

Pedagogiikan professori painottaa, että leikillä on myös itseisarvo.
– Leikin eräs tärkein tunnusmerkki on se, että se tuottaa iloa. Leikki on myötäsyntyistä – lapsilla on tarve leikkiä, ja he leikkivät usein spontaanisti ilman aikuisen ohjausta. Mutta mitä jos lapselle sanoo, että mene omaan huoneeseesi ja leiki? No, silloin voi olla varma, että leikkiä ei synny. Leikki on impulssijohteista toimintaa. Lapsi leikkii silloin kun hänelle itselleen sopii; ei välttämättä silloin, kun aikuiselle sopii.

– Leikitäänkö kotia?

Pari–kolmevuotiaana lapset alkavat leikkiä symboli- tai roolileikkiä. Leikki itse tai leikissä käytettävät esineet saavat uusia merkityksiä. Tuoli voi olla auto, rivi tuoleja juna, ruokapöydän alusta talo. Lapsi ”kahvittelee” kupista, jota ei ole olemassakaan. Roolileikkiä leikkivät eniten 5–6-vuotiaat.

– Tavallisimpia roolileikkejä ovat koti- tai lääkärileikki. Lapsi ymmärtää täysin, että kyse on leikistä. 5-vuotias voi esimerkiksi kysyä: ”Sopiiko että nämä lähtis lomamatkalle?” Kun leikkiin ryhdytään, ollaan hyvin tietoisia mielikuvituksen ja todellisuuden rajoista, sanoo Ulvund.