Varhaislapsuudessa saatu hoiva näkyy teini-ikäisen aivojen rakenteessa. Jo pienillä eroilla lapsen saaman hoivan määrässä on iso merkitys.
Lapsilla, jotka alle 5-vuotiaina saivat äidiltään eniten hoivaa ja tukea, havaittiin hippokampuksen kasvavan nopeammin kuin muilla lapsilla. Hippokampus on aivojen alue, joka on tärkeässä asemassa oppimisen, muistamisen ja stressin siedon kaltaisissa tehtävissä. Hippokampuksen suurempi tilavuus on myös yhdistetty parempaan tunteiden hallintana teini-iässä. Vastaavasti havaittiin, että nuorilla, jotka olivat alle kouluikäisinä saaneet osakseen keskimääräistä vähemmän hoivaa, näytti olevan pienemmät hippokampukset. Tähän tulokseen päätyi Washingtonin yliopiston tutkimus, jossa seurattiin magneettikuvauksen avulla 127 lapsen aivojen kehitystä varhaislapsuudesta teini-ikään asti.
– Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että aivojen kehityksessä on herkkyyskausi, jolloin hoivaamisella on erityisen suuri vaikutus, kertoo artikkelin julkaissut tutkija Joan L. Luby Science Dailylle. Luby työskentelee lastenpsykiatrina St. Louis Children’s Hospitalissa sekä tutkijana Washingtonin yliopistossa.
Äidin ja lapsen välisen suhteen laadulla on suuri merkitys
Tutkimus osoittaa, että hoivaavien äitien lasten hippokampus kasvoi merkittävästi enemmän kuin muilla lapsilla.
– Äidin ja lapsen suhde ennen kouluikää näytti olevan määräävä tekijä, se oli jopa tärkeämpi kuin myöhemmin lapsuudessa. On äärimmäisen tärkeää, että lapsi saa hoivaa ja tukea tässä varhaisessa kehitysvaiheessa, sanoo Luby.
Tutkijat uskovat tämän johtuvan pienen lapsen aivojen suuresta plastisuudesta eli kyvystä muovautua. Tämä tarkoittaa, että varhaisimmilla kokemuksilla on eniten merkitystä aivojen kehitykselle.
Lue myös: Miksi äitiys muuttaa meitä?
Äitejä voidaan auttaa hoivaamaan lapsiaan
Joan L. Luby ja muut tutkimusryhmän jäsenet ovat vakuuttuneita siitä, että lapsia voidaan auttaa menestymään paremmin koulussa ja muussa elämässään sekä kehittämään emotionaalisia taitojaan, jos vanhemmat saavat apua lasten ollessa pieniä. Tutkijat toteavat, että vanhempien tulisi oppia hoivaavia toimintatapoja nimenomaan ennen kuin lapset aloittavat koulun.
– Varhainen hoiva vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen. Tiedämme myös, että tarjoamalla vanhemmille tukea kasvatustehtävässä voimme vaikuttaa positiivisesti lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin, selittää Luby.
Äitejä testattiin stressaavassa tilanteessa
Tutkimuksessa äideille annettiin suoritettava tehtävä, ja samaan aikaan lapsi sai mielenkiintoisen, kauniisti paketoidun lahjan, jota ei kuitenkaan saanut avata juuri silloin. Äitejä ja lapsia filmattiin tässä tilanteessa ja tutkijat tarkastelivat, pystyivätkö äidit ratkaisemaan tehtävän ja samalla antamaan lapselleen emotionaalista tukea, vastasivatko he lapsen aloitteisiin vai turvautuivatko he rankaiseviin toimintatapoihin.
– Kaikissa perheissä koetaan tämän kaltaisia stressaavia tilanteita lukemattomat kerrat jokaisena päivä, esimerkiksi kun olet laittamassa ruokaa ja lapsi haluaa huomiotasi. Lapsi tarvitsee jotain samalla hetkellä kun sinun täytyy tehdä jotain muuta. Se todella haastaa sinut vanhempana, selittää Luby.
Lasten aivoja kuvattiin kolmessa eri iässä, ja tuloksia verrattiin tehtyihin havaintoihin äitien hoivakäyttäytymisestä.
Lue myös: Näin saat lapsen tuntemaan olonsa rakastetuksi
Pienet erot hoivan määrässä johtavat merkittäviin eroihin aivojen rakenteissa
Tutkijat havaitsivat, että niiden lasten, joiden äidit olivat olleet keskivertoa hoivaavampia varhaislapsuudessa, hippokampukset kasvoivat yli kaksi kertaa enemmän kuin lapsilla, joiden äidit olivat hieman keskivertoa vähemmän hoivaavia. Ero aivojen rakenteissa pysyi samana läpi teini-iän. Tutkijat eivät havainneet samaa vaikutusta hippokampuksen kasvuun niiden lasten kohdalla, joiden äidit alkoivat käyttäytyä keskivertoa hoivaavammin vasta koulun aloituksen jälkeen.
27 vinkkiä siihen, miten voit tarjota lapsellesi enemmän hoivaa:
- Mieti, miten voisit pidentää pinnaasi. Laske kymmeneen? Mieti, onko lapsi ehkä väsynyt tai nälkäinen?
- Hyväksy lapsi omana persoonanaan.
- Anna lapsellesi aina katsekontaktia, kun hän sitä hakee.
- Kuuntele, kun lapsi puhuu sinulle. Jos et voi keskittyä lapseen sillä hetkellä, kerro mieluumin milloin voitte puhua yhdessä.
- Laita puhelin ja muut härpäkkeet pois, kun olet lapsen kanssa.
- Ole aidosti läsnä – hyvässä ja pahassa.
- Opettele sietämään sotkua ja epäjärjestystä.
- Äläkä muutenkaan vaadi itseltäsi liikaa.
- Varaa kalenteriin vapaata aikaa.
- Varaa omaa aikaa jokaiselle lapsellesi.
- Vietä aikaa myös lapsen kanssa ilman suurempia suunnitelmia.
- Pidä lupauksesi – äläkä lupaa enempää kuin pystyt pitämään.
- Ole reilu, kiltti ja antelias, mutta pidä samalla kiinni omista rajoistasi.
- Kannusta lasta selviytymään itse.
- Anna isompien lasten osallistua päivittäisten askareitten suunnitteluun.
- Lapset haluavat olla hyödyllisiä perheenjäseniä. Anna heille mahdollisuus siihen.
- Syö yhdessä lapsen kanssa vähintään kerran päivässä.
- Leiki lapsen kanssa vähintään 15 minuuttia joka päivä.
- Lue lapselle joka päivä. Parhaat, ikäsopivat kirjat kotiin kannettuna? Liity Vaukirjaan.
- Laula lapselle joka päivä.
- Löydä tasapaino elämääsi.
- Pidä huoli siitä, että nukut tarpeeksi ja voit muutenkin hyvin.
- Pidä huoli, että liikut säännöllisesti ja syöt terveellisesti.
- Käytä aikaa itseesi, kumppaniisi ja ystäviisi.
- Käytä aikaa ylipäänsä asioihin, jotka tekevät sinut iloiseksi.
- Pyydä apua, kun tarvitset sitä.
- Keskity tähän hetkeen ja nauti elämästä.
Lähteet: ScienceDaily, Babyverden.no, Foreldre.no
Norjan kielestä suomentanut Sonja Grönqvist Bore