Mitä vauvan elekieli ja itku milloinkin tarkoittaa? Pienen vauvan tarpeiden ymmärtäminen saattaa joskus olla yllättävän haastavaa. Hyvä uutinen on, että vauvojen erilaisia itkuja voi oppia tunnistamaan äänen voimakkuuden ja itkuun liittyvän liikehdinnän perusteella.
Näin vauva ilmaisee, että hänellä on nälkä
Nälkä on yksi tavallisimmista vauvan itkun syistä. Nälkäitku on sävyltään melko matalaa ja rytmikästä. Itku koostuu usein lyhyestä itkuäänestä, tauosta ja taas lyhyestä itkuäänestä. Ääni ei ole yhtä korkea kuin muissa itkuissa, mutta se on vaativaa. Itkun lomassa lapsi ehkä maiskuttelee huuliaan ja availee suutaan, imee sormiaan ja kääntelee päätään.
Näin vauva ilmaisee huomion tarpeen
Itku on vauvan tapa saada huomiota ja läheisyyttä. Huomiohakuinen itku saattaa kuulostaa pikemminkin vaikeroinnilta kuin itkulta. Usein vauva lopettaa ääntelyn heti syliin päästyään.
Näin vauva kertoo, että hän on väsynyt
Väsymysitku kuulostaa usein hieman nasaaliselta, ja se saattaa alkaa vaimeana mutta voimistua.
Kun vauvaan sattuu
Tässä itkussa kuuluu pelästys. Kipuitku on voimakasta itkua korkealla intensiteetillä ja voi kuulostaa siltä kuin vauva tuskin ehtisi vetää henkeä itkuäänteiden välissä. Itkuun liittyy usein jalkojen ja käsien huitomista. Itku loppuu vasta kun kipu lievenee.
Kun vauva on sairas
Tämä on vaimeaa, pitkäkestoista itkua, joka ei ole ihan yhtä intensiivistä kuin kipuitku. Tällainen itku liittyy muihin sairautta ilmentäviin oireisiin. Vauva voi vaikuttaa apaattiselta, punoittaa, menettää ruokahalunsa, olla kuumeinen tai ripuloiva. Jos on kyse vatsakivuista, vauva saattaa olla levoton, kiemurrella ja nostella toistuvasti jalkoja rintaa kohti.
Kun kyseessä on koliikki
Koliikki-itku on tasaista, melko rytmikästä itkua matalalla äänensävyllä. Lasta on ehkä vaikea rauhoitella. Koliikin ollessa kyseessä itku voi kestää tuntikausia ja ilmetä aina samaan vuorokaudenaikaan, tavallisesti iltaisin.
Tällaista on jokeltelu!
Kun vauva on neljän—kahdeksan viikon ikäinen, itku ei ole enää hänen ainoa tapansa kommunikoida. Hän alkaa äännellä uudella tavalla. Ensin äänet ovat kuplivia kurkkuäänteitä ilman erityistä syytä, mutta hyvin pian vauva alkaa äännellä nähdessään äidin tai isän kasvot tai vaikkapa lempilelunsa. Vauvan mielestä oman äänen kanssa leikkiminen on hurjan kiehtovaa, ja hän saattaa huvitella päästelemällä erilaisia äänteitä. Ensimmäiset äänteet ovat usein vokaaliäänteitä. Konsonantteja lapsi alkaa tapailla noin puolivuotiaana.
Lue lapselle jo alusta asti. Lukuhetket luovat läheisyyttä ja kehittävät kommunikaatiota. Ikään sopivat kirjapaketit löydät täältä: vaukirja.fi.