Yhtenä jouluna äiti sai tarpeekseen. Hän riisui essun, potkaisi kengät jaloistaan ja sanoi: ”Nähdään huomenna.” Joulureseptien tulviessa joka tuutista kehitimme sen ainoan reseptin, jota todella tarvitset: ohjeen stressittömään joulunviettoon.
Oliko se palovaroitin, joka aloitti raivoisan piipityksen joka kerta kun uunin ovi avattiin? Vai ukin kahvi, johon hän epähuomiossa sekoitti suolaa sokerin sijaan? Vai oliko se joulukuusi, jonka me lapset vaadimme saada ripustaa täyteen värikkäitä suosikkikoristeitamme, vaikka hän oli visioinut sen vuoden kuuselle sinihopean teemavärin? Vai sanoiko isä tai mummi jotain? En koskaan saa tietää, mutta kun olin kaksitoista, äiti meni jouluaattona yläkertaan ja tuli alas vasta joulupäivän aamuna. Hän sanoi voivansa huonosti, mutta kun kävin kurkistamassa makuuhuoneen ovelta, hän luki dekkaria ja joi punaviiniä, eikä näyttänyt erityisen sairaalta. Olin hieman loukkaantunut.
Valmistellessani jouluja omalle perheelleni muistelen usein äidin jouluretriittiä vuonna 1986. Hyvä äiti, ajattelen nyt. Toivottavasti viini maistui ihanalta ja dekkari tempaisi mukaansa.
Tuli uusi joulu, ja taas uusi, eikä äiti enää leiponut palohälytyksiä keittiöön. Minä ja veljeni saimme täydet joulukuusenkoristeluoikeudet. Ukki valmisti oman kahvinsa. Ja omissa joulumuistoissani istumme äidin kanssa sohvalla, kuuntelemme musiikkia, luemme lahjakirjoja ja syömme (kaupasta ostettuja) jouluherkkuja.
Tänäkin jouluna ajattelen äitiä, keskityn rauhaisaan yhdessäoloon enkä stressaa. Ethän sinäkään?
7 asiaa, joista ei kannata ottaa joulustressiä:
Eikö kotisi näytä sisustuslehden sivulta? Ei hätää. Joulutunnelman saat aikaiseksi sytyttämällä muutaman kynttilän, levittämällä pöydälle joululiinan ja pystyttämällä pienen joulukuusen, jossa on tuikkivia valoja.
Tiedän, että olet ihan paras tekemään jouluostokset, -siivouksen, -koristelut ja -ruoat itse. Mutta anna silti toisten hoitaa osa hommista.
Vaikka äitisi ja isoäitisi ja isoisoäitisi tekivät kaikki perinteiset jouluruoat alusta asti itse, se ei tarkoita että sinunkin pitäisi.
Lahjoja aikuisille? Ovatko ne todella tarpeen? Miksette sopisi, ettette vaihda lahjoja aikuisten kesken, vaan keskitytte lasten lahjoihin. Tai hankkikaa toisillenne vain jotain pientä.
Lasten lahjat. Älä osta liikaa. Jos hukutat lapset lahjoihin, ne menettävät merkityksensä.
Itsetehty adventtikalenteri. Kaupasta ostettu on ihan yhtä hyvä.
Täydellisen joulukuusen metsästys. Älä jahtaa täydellistä yksilöä pitkin kaupunkia, vaan osta ensimmäinen hyvä, jonka näet. Tai satsaa tekokuuseen, joka kestää joulusta toiseen!
PS! Ukin suolainen kahvi? Jep, joskus mietin, että oliko se sittenkään vahinko…