“Luontonimien antamisessa on jotain hyvin suomalaista”

Luontoaiheiset nimet ovat nykyisin suosittuja. Ehkäpä nimeämiskäytännöistä onkin luettavissa kaupunki-ihmisen kaipuu takaisin luontoon?

Luontonimet ovat kasvattaneet 1990-luvulta lähtien selvästi suosiotaan. Harvinaiselta kuulostavia nimiä kuten Kaisla, Lumi, Hilla, Pihla ja Pyry on annettu viime aikoina runsaasti. Myös vanhat luontonimet kuten Lilja, Viola ja Helmi ovat kokeneet renessanssin tämän vuosituhannen puolella.

Viime vuosikymmeninä on myös otettu käyttöön paljon uusia luontonimiä. Uusiin luontonimiin kuuluvat esimerkiksi Karpalo, Halla, Havu ja Myrsky.

lapsi luonnossa

Nimi korpikuusen kannon alta

Sinikka, 23, nimesi poikansa Havuksi. Jo raskausaikana luontonimet pyörivät Sinikan päässä.

”Yleisesti ottaen luontonimet ovat minusta kovin kauniita ja antavat kantajastaan persoonallisen vaikutelman”, Sinikka tähdentää.

Nimen lopulliseen valitsemiseen vaikuttivat useat eri seikat.

”Luontonimillä on usein varsin kaunis äänneasu. Pidän myös nimien luomista positiivisista mielikuvista”, Sinikka kertoo.

Myös suomalaisuus oli yksi syy luontonimen valitsemiseen.

”Miellän luonnon osaksi perinteistä suomalaisuutta, joka vaikuttaa jokaisen nykysuomalaisen juurissa. Vaikka luontonimet eivät ole ainoastaan Suomessa esiintyvä ilmiö, on minusta luontonimen antamisessa jotain hyvin suomalaista”, Sinikka sanoo.

Entäpä luontonimien suosio? Miksi luontonimet ovat nykyään suosittuja?

”Nykyinen maailman meno on hyvin kiireistä. Luonto taas mielletään harmoniseksi rauhoittumispaikaksi. Johtuisiko ilmiö siitä”, Sinikka aprikoi.

luontonimet

Naisellinen luonto

Vaikka pojille on olemassa muutamia luontonimiä, on suurin osa uusista luontonimistä juuri tyttöjen nimiä.

”Jos luonnosta otetaan kukkien tai mausteiden nimityksiä, lienee luontevaa antaa nimi tytölle. Hyvän tuoksun tai maun katsotaan olevan naisellista”, nimistönhuoltaja Pirjo Mikkonen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta kertoo.

Entäpä sitten poikien luontonimet? Mikä on luonnossa miehistä?

”Pojat käsitetään perinteisesti rajummiksi ja kovemmiksi kuin tytöt. Siksi
poikien nimiksi katsotaan sopivan esimerkiksi Pyry, Terho, Kivi ja Myrsky”, Mikkonen sanoo.

Luonnonilmiöiden ankaruus ei tosin ole vedenpitävä sääntö nimien sukupuolessa.

”Esimerkiksi Tuisku-nimi on yleisempi tytönnimenä”, Mikkonen huomauttaa.

Kun uuden nimen sukupuolisuutta arvioidaan, peilataan nimiä jo vakiintuneisiin miesten ja naisten nimiin.

”Esimerkiksi Pinja-nimen sukupuolisuus on todennäköisesti saanut tukea nimestä Tanja. Mallit ja mielikuvat vaikuttavat”, Mikkonen kiteyttää.

Teksti: Jarkko Uro. Artikkeli on julkaistu aiemmin vau.fi-sivustolla.