Näin kartutat lapsen sanavarastoa

”Katso, koira! Ruskea koira sanoo hau hau. Eikö sanokin? Hau hau!”

Sinun sanoillasi on suuri vaikutus lapsesi kehittyvään sanavarastoon. Kun kirjan sivulla on lammas, määkäise antaumuksella ja eläytyen – ennen pitkää kuulet, miten lapsi alkaa hänkin tapailla mää-mää-äännettä.

Vanhemmissa suuria eroja

Sanavaraston karttumisen kannalta on tehokkainta, että puhutte asioista, joita lapsen on helppo käsittää hetkessä. Käytä siis oikeaa sanaa oikealla hetkellä, oikeassa paikassa.

Tähän rohkaisee muun muassa Chicagon yliopiston tutkimus, jossa kartoitettiin vanhempien tapaa puhua vauvoilleen. Kolmen vuoden kuluttua, tutkimuksen toisessa osassa, lasten sanavarastoja vertailtiin.

– Tiedämme, että aikuisen puhetavalla on merkitystä siihen, miten lapsen puhe kehittyy. Uutta tietoa on se, että ”tässä ja nyt” -aspekti on erityisen tärkeä lapsen sanavaraston kannalta, summaa Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston psykologisen instituutin apulaisprofessori Kjellrun Tora Englund forskning.no-sivustolla.

LekendeBaby2
TÄSSÄ JA NYT: Lapsen on helpompi oppia, kun puhut käsillä olevista asioista. 

Tutkimuksissa havaittiin suuria eroja siinä, miten vanhemmat lapsilleen puhuivat. Toiset vanhemmat puhua pulputtivat ilman että sanoilla oli juurikaan kytköstä käsillä olevaan tilanteeseen. Jopa 95 % heidän puheestaan saattoi käsitellä muuta kuin senhetkistä tilannetta. Toisten puhe taas oli konkreettisempaa ja kytkeytyi hetkeen myös nonverbaalisen viestinnän avulla. Näiden vanhempien lapsilla oli kolmen vuoden jälkeen laajempi sanavarasto kuin verrokkiryhmän lapsilla.

Lue myös: Mitä puuhailla yhdessä lapsen kanssa?


Mitä aiemmin, sen parempi

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että lapset oppivat sanoja matkimalla kuulemiaan ääniä. He oppivat ensin tunnistamaan usein toistuvat äänteet ja siirtyvät niiden jälkeen harvinaisempiin. Tämä kyky hiipuu pikkulapsi-iän jälkeen.

– Aivojen elastisuus hiipuu. Pienten lasten aivot ovat ketteriä ja muokkautuvaisia. Tämän takia varhainen – syntymästä kolmen–neljän vuoden ikään –  kielelle altistaminen on ratkaisevaa, selittää Norjan teknis-luonnontieteellisen yliopiston professori Mila Vulchanova forskning.no-sivuston artikkelissa, jossa käsitellään toista amerikkalaistutkimusta.

Tässä Brandon C. Royn luotsaamassa tutkimuksessa kuvattiin tutkimuskohdetta, erästä pientä poikaa, syntymästä kolmevuotiaaksi. Kuvausmateriaali antoi mahdollisuuden analysoida pojan kielen ja sanojen oppimista.

– Tutkimus osoitti, miten tärkeää vuorovaikutus on. Jäsennämme maailmaa suhteessa toisiin ihmisiin. Lapset oppivat sanoja, kun heitä rohkaistaan käyttämään niitä omassa puheessaan, sanoo Vulchanova.

Lue myös: Ilostuttava, kehittävä kukkuu-leikki

Aikuisen tehtävä on mukautua

Brandon C. Royn amerikkalaistutkimus paljasti myös toisen tärkeän asian: kun lapsi opettelee käyttämään tiettyä sanaa, hänen perheenjäsenensä mukautuivat opettelun meneillään olevaan vaiheeseen. Kun poika onnistui sanomaan sanan jotakuinkin oikein, hänen vanhempansa toistivat sanaa usein lyhyissä, selkeissä lauseissa. Näin heidän puheensa mukautui lapsen tasoon, mikä auttoi lasta oppimaan.

– Tämä osoittaa, että meidän tapamme puhua lapselle muuttuu lapsen kehityksen tahdissa. Yksivuotias kokee kielen eri tavoin kuin nelivuotias, sanoo Englund forskning.no-sivustolla.

Hän painottaa, että lapselle kannattaa puhua vaistonvaraisesti, niin kuin itsestä luonnollisimmalta tuntuu. Oma tapa puhua on varmasti paras, mutta silti voi olla hyvä olla tietoinen muutamasta vinkistä.

Näin kartutat lapsen sanavarastoa:

  • Aina kun mahdollista, puhu lapsellesi niin, että hän näkee kasvosi.
  • Anna lapselle aikaa ”vastata” sinulle – vaikka siihen menisikin tovi.
  • Huomioi lapsen viestit.
  • Puhu siitä, mitä milloinkin tapahtuu.
  • Puhu siitä, mitä lapsi milloinkin puuhailee – sanojen oppiminen on helpompaa, kun sanat merkitsevät jotain kiintoisaa.
  • Käytä myös elekieltä.
  • Sanoita arkipäivän puuhianne – käytä myös vähän harvinaisempia sanoja.
  • Laajenna puheenaiheitanne niin, että lauseissasi on mukana värejä, paikkoja, ääniä, tuoksuja jne.
  • Käytä kaikkia aisteja. Anna lapsen tutkia ja tunnustella, kokea, maistaa ja haistaa sitä, mistä puhutte.
  • Laula lapsen kanssa joka päivä.
  • Lue lapselle joka päivä. Parhaat, ikäsopivat kirjat kotiin kannettuna? Liity Vaukirjaan.
  • Leiki lapsen kanssa vähintään vartti joka päivä. Pitäkää hauskaa!

Lue myös: Äidinrakkaus kehittää lapsen aivoja

Lähteet: forskning.no, Utdanningsdirektoratet, Lukukeskus, Vaukirja