”Onko läksyt tehty?” kysyin, kuten aina kysyn. Tyttäreni, tokaluokkalainen, on pitänyt koulua helppona tähän asti. Yhtäkkiä vastaus oli totutusta poiketen: ”En osannut, joten jätin tekemättä.”
En osannut, joten jätin tekemättä.
Uusimmasta lukemista koskevasta tutkimuksesta käy ilmi, että juuri tämä asenne on yleinen niiden nuorten keskuudessa, jotka ovat jääneet jälkeen lukutaidossa. Lukeminen — tai lukemisen ymmärtäminen — tuntuu vaikealta, mikä kolhaisee itsetuntoa. Ajaudutaan tilanteeseen, jossa lukemista vältellään kaikin keinoin. Tämä vaikuttaa kielteisesti kaikkeen oppimiseen.
Miten voisimme kohentaa lastemme itsetuntoa lukijoina? Miten kertoisimme heille, että tietenkin he osaavat, ja että jokaista taitoa voi harjoittaa, helpostikin?
Tässä viisi valmista vastausta tilanteeseen, jossa lapsesi sanoo, ettei osannut, joten jätti tekemättä:
1. Minä autan sinua.
”En osannut, joten jätin tekemättä” on valtavan yksinäinen lause. Kerro lapsellesi, ettei sinulla ole niin kiire, ettetkö ehtisi istua hänen kanssaan alas ja kuuntelemaan lukuläksyä tai käymään läpi hankalilta vaikuttaneita tehtäviä.
2. Tottakai osaat. Olet huippu!
Kohota lapsen itsetuntoa sanoilla, jotka sopivat sinun suuhusi. Kerro lapselle, että hän on fiksu ja hyvä. Muistuta häntä tilanteesta, jossa hän oppi jotain nopeasti ja helposti. Tehkää yhdessä vaikkapa vähän helpompia tehtäviä, jotka lapsi jo osaa, ja anna hänelle isot kehut. Tai pyydä häntä lukemaan sinulle ääneen, äläkä hoputa tai keskeytä korjauksin vaan kerro, että hän lukee hienosti.
3. Kerro minulle, mikä tuntuu vaikealta.
Luitko tutkimuksesta, jossa todettiin, että teini-ikäiset kaipaavat yhteistä aikaa vanhempiensa kanssa? Asumme yhdessä, syömme yhdessä, tekstaamme toisillemme kotiintuloajat, mutta jossain vaiheessa kadotamme yhdessä vietetyn ajan. Apua. Tehdään tietoisesti toisin. Vietetään aikaa lastemme kanssa, olivat he minkä ikäisiä tahansa, ja kuunnellaan heitä.
4. Jopa Laura Österberg Kalmari (<- lisää tähän oman lapsesi sankarin nimi) harjoittelee.
Kannattaa muistuttaa lasta siitä tosiasiasta, että kukaan ei synny huippulukijana, -matemaatikkona tai -jalkapalloilijana. Synnynnäinen lahjakkuus on tosiasia, mutta jokapäiväinen treeni on lopulta se, jonka avulla saa tuloksia ja taitoja.
5. Miten voisin tehdä tästä sinulle kiinnostavampaa?
Okei, ehkä vähän yliampuvaa perusmaanantain läksykuulusteluun, mutta kysymys, jota kannattaa miettiä. Onko lapsellasi tarpeeksi vapaa-ajan lukemista häntä kiinnostavista aiheista? Voisitteko käydä kertotaulua läpi yhdessä vaikkapa kävelyretkellä tai samalla kun leivotte? Yksi hyvä vinkki on etsiä sovellus, joka treenaa luku- tai laskutaitoja. Jos mikään muu ei auta, ota käyttöön häpeilemätön lahjonta. 20 minuuttia lukemista joka päivä 2 viikon ajan = päivä vesipuistossa?