Äiti, isi vai hauva – mikä on lapsesi ensisana?

Onko lapsen ensimmäinen sana äiti, isi tai hauva? Vai sittenkin jotain aivan muuta? Lasten ensisanoissa on paljon vaihtelua, ja sanojen ajankohtakin voi yllättää.  

Ensimmäiset sanat opitaan sosiaalisessa kanssakäymisessä ja leikin kautta. Lapsi oppii usein varhain sanomaan äiti, sillä sen lisäksi että hän kuulee tämän tuiki tärkeän sanan usein, se muistuttaa jokelluksen tyypillistä tä-ensitavua. Muutkin ensimmäiset sanat – esimerkiksi isi, hei, kukka, lamppu, katso – ovat usein lyhyitä ja usein toistettuja, ja ne liittyvät ympärillä oleviin ihmisiin tai asioihin. Lapsen ensimmäiset sanat herättävät vanhemmissa suurta ihastusta, mikä luo onnistumisen iloa ja halua oppia lisää!

Eläimet kiehtovat pieniä lapsia. Esimerkiksi hauva on usein kuultu ensisana, sillä monissa perheissä on kotona koira, ja lisäksi koiria nähdään ulkona kävelyillä sekä kuvakirjojen sivuilla. Myös hau hau on tyypillinen yksivuotiaan ilmaisu. Hauva ja hau hau ovat äänneasultaan helppoja ja mukavia. Hauva ei kuitenkaan lapsen mielessä aina tarkoita pelkästään koiraa, vaan se voi olla yleisilmaisu kaikille eläimille. Samoin “vettä” voi tarkoittaa kaikkia juotavia nesteitä. Lapsi testaa ymmärtääkö hän sanat oikein, ja vähitellen hän oppii käyttämään niitä aivan oikein.

Lue myös: Mitä puuhailla yhdessä vauvan kanssa?

Baby_snakker
KATSO: Kuka tarvitsee sanoja, kun voi osoittaa! 

Äänne kerrallaan

Puheen oppiminen on pitkälti matkimista ja kokeilua. Kaikki alkaa äänteistä. Alisa Ikonen Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitokselta kertoo vauva.fi:n artikkelissa:

– Ensin hän kokeilee äänen ominaisuuksia. Hän vinkuu, murisee ja pärisee ennen kuin suusta pääsee mitään erottuvia äänteitä. Hän maistelee, miltä ääni tuntuu ja mitä hän saa aikaiseksi, kun kiljahtelee ja murahtelee.

Kun aikuinen rohkaisee ja antaa lapsen ääntelylle merkityksiä, kieli alkaa pikku hiljaa jäsentyä.

– Ensin lapsi erottaa sävelkulun: ahaa, tuolla tavalla ääni tuossa nyt liikkuu, Alisa Ikonen sanoo.

Lapsen kyvyt kehittyvät hiljalleen, ja äänteet alkavat kuulostaa äidinkieleltä. Tämä tapahtuu pitkälti matkimalla.

– Ensin vauvan suusta alkaa kuulua ää ää. Tulevat ensimmäiset jokeltelujaksot, kun vauva toistaa yhtä vokaalia ja konsonanttia, esimerkiksi tä-tä. Muuntelevassa jokelteluvaiheessa voi olla eri konsonantteja ja vokaaleja, esimerkiksi tä-ki-mum.

Lue myös: Näin kartutat lapsen sanavarastoa

Milloin ensisanat tulevat?

Useimmat lapset lausuvat ensimmäiset sanansa vuoden vanhana, mutta yksilölliset erot ovat suuret. Jotkut alkavat puhua jo yhdeksän kuukauden ikäisenä, kun taas toiset eivät sano sanaakaan ennen kuin vasta noin 1,5-vuotiaana. Molemmat kuuluvat normaaliin kielen kehittymiseen. Ensimmäisten sanojen oppiminen vie oman aikansa, ja noin 15 kuukauden ikäisenä lapsen sanavarasto käsittää noin 10 sanaa. Suuri tutkimus, jossa testattiin 16 kuukauden ikäisten lasten sanavarastoa, osoitti kuitenkin, että sanavarasto vaihteli kymmenestä sanasta 180 sanaan! Älä siksi huolehdi, jos lapsesi ei lausu ensimmäisiä ymmärrettäviä sanojaan vielä pitkään aikaan. Se ei välttämättä tarkoita, että hänen kielellinen kehityksensä jää muista jälkeen tulevaisuudessa. Tällaiset erot tasoittuvat yleensä, ja lapsesi kielitaito saattaa olla yhtä hyvä kuin muiden samanikäisten jo hyvissä ajoin ennen koulunkäynnin aloittamista.

Ensimmäisten sanojen oppiminen kestää siis aikansa, mutta vähitellen kielellinen kehitys nopeutuu valtavasti. Lapsen lähestyessä kahden vuoden ikää hän voi oppia jopa yhden uuden sanan päivässä, ehkä useammankin. Yhdessä lukeminen vauhdittaa kielen kehitystä. Vaukirjalta saat ikään sopivat, laadukkaat kirjat kotiin kannettuna kerran kuussa. Ei sitoumuksia! Kokeile jo tänään, runsaasta tutustumispaketista maksat vain postikulut.

Guttpaalekeplass
BRMMM: Lapsi oppii sanoja leikin ja vuorovaikutuksen avulla, sekä kokemalla, tunnustelemalla ja matkimalla.

Tässä muutamia suomalaisten lasten ensisanoja (lähteenä Iltalehden lukijakysely):

1. äiti

2. isi

3. anna

4. tutti

5. hyvää

6. kakka

7. pallo

8. lamppu

9. kissa

10. kirja

Yhteydellä on merkitystä

Eräs ainutlaatuinen amerikkalainen tutkimus on analysoinut yli 200 000 tuntia videomateriaalia, joissa on kuvattu lapsen puhumaan opettelua. Tutkija Deb Roy asensi kameroita ja mikrofoneja oman kotinsa kaikkiin huoneisiin ja kuvasi omaa poikaansa siitä päivästä lähtien, kun tuli hänen kanssaan synnytyslaitokselta kotiin.

– Tärkein havaintomme on, että sanat, joita käytettiin spesifeissä yhteyksissä – esimerkiksi lukemisen, aterioiden tai vaipanvaihdon yhteydessä – opittiin aiemmin kuin harvemmin käytetyt sanat, selittää tutkija Brandon C. Roy norjalaiselle forskning.no-sivustolle.

Videomateriaali osoitti, että lapsi oppi eniten sanoja tilanteissa, joissa oli tiiviissä vuorovaikutuksessa vanhempiensa tai lastenhoitajansa kanssa. Esimerkiksi sana “water” iskostui lapsen mieleen keittiössä, ruokailun yhteydessä, sekä kylpyhuoneessa.

Lue myös: Ilostuttava, kehittävä kukkuu-leikki

Kaikki riippuu kontekstista

On jo pitkään ollut tiedossa, että toisto on tärkeää puheen oppimisen kannalta. Nyt on myös selvinnyt, että yhteys, jossa sanaa toistetaan, on oleellista.

– Tämä oivallus pohjustaa kaikkea jo tietämäämme. Merkitystä on sillä, että lapsi oppii uusia sanoja ja osaa käyttää sanoja ymmärrettävästi, järkevissä yhteyksissä. Hän myös oppii tulkitsemaan kuulemaansa kieltä, kertoo Roy.

Kalaa koukkuun

Tutkimuksen poika oppi sanomaan sanan “fish” yllättävän aikaisin, vaikkeivät lastenhoitaja tai vanhemmat toistaneet sanaa mitenkään erityisen usein. Tutkijat uskovat, että syy tälle löytyy pojan elinympäristöstä.

– Pojan huoneen seinällä on kala-aiheinen sisustuskuva. Kala-sana siis koukuttui pojan jokapäiväiseen kokemusmaailmaan, sanoo Roy.

“Fish” oli yksi ensimmäisistä pojan sanomista sanoista. Katso Deb Royn aiheesta pitämä TED-talk “The birth of a word” osoitteessa https://www.ted.com/talks/deb_roy_the_birth_of_a_word. Kuulet, miten pojan sanoma “gaaaa” vähitellen kehittyi sanaksi “water”.

Lähteet: vau.fi, vauva.fi, forskning.no, iltalehti.fi